2.12.2016

Hohtoa

Häipyvää valoa ja varjoja.
Talven tuntu, ja lupaus joulusta on saapunut lumipeitteen myötä.
Vähitellen kausisisustus on ottanut valtaa sisätiloissakin. Mitään uutta ei kotiin olla hankittu useampaan vuoteen. Luotto kristallit ja tähtivalaisimet eivät mielestäni kaipaa muuta kuin jouluksi kuuset koristeineen. Hämärän ja sitämyöden talven tyyssijahan tämä koti sisimmiltään on. Kun ensimmäiset hämärät päivät saapuvat on tämän tuvan omin aika käsillä.

Kodin jokainen huone on maalattu eri hohtoiseksi. Näin läpi huoneiden kuvassa eri sävyt voi huomioida. Edelleen koen että siinä on jotakin taianomaista kun huone hohtaa pimeän tullen sävyään. Eikä se ole keijupölyä vaan Tikkurilan Taika lasyyriä antiikkilaastin pintana. 


Ihka ensimmäinen joulukuusi löytyy talon pienimmästä ja pimeimmästä kolkasta. 




























Miten teilä valmistaudutaan joulun ?
-Hanna-

10.11.2016

Arvonanto


Voi kuinka sydäntä lämmittääkään tällainen arvonanto. Nuoren ihmisen jonka elämään olen saanut kunnian työni kautta osallistua. Nuoren joka on tämän jälkeen itse määrittävä kuka hänen elämänsä tähtihetkistä on kuuleva, ja läsnäolollaan jakava. Tällainen kutsu merkitsee niin paljon. Se on paras mahdollinen palaute. Kiitos, ja onnea uuteen elämänvaiheeseen sinulle tärkeä nuori nainen.

Jatketaan meistä joka ikinen elämään heittäytymistä.
Se kantaa.

-Hanna-

11.10.2016

Taidekokoelma

On saanut jälleen uusia huippu taideteoksia olohuoneemme nurkkauksessa sijaitsevalle galleria korokkeelle. Niin korkea metallipöytä kuin häkki ovat isäni kätten työtä. Taide tuo värikäs, mielikuvituksellinen ja maailman tärkeimpien pienten käsien ja ajatusten tuotos. Lasten koulussa ja taidekouluissa toteuttamat luomukset.



































Tämä näkymä saa ilon pirskahtelemaan ja lämmön läikehtimään sydänalassa.  Ja kuinka muistankaan miten ensimmäisen ihan oman kodin (2 kotia sitten) suurimpia haasteita oli miten oma ajatus sisustamisesta ja lapsen taide yhdistetään. Miten huoneala ja seinät  kumisivat tyhjyyyttään. Itse keksittyjä raja-aitoja joita sisustuksellisesti ei voisi ylittää, Kun ei vielä vain uskaltanut heittäytyä pois valkoisista seinistä ja tuon hetken "ei voi tehä" jutuista. Kun se koti ei edes tuntunut kodilta vaan vieroksutti ja herätti hämmennystä. Miten joku itse tehty ja osin suunniteltu ei tunnukkaan kodilta. Miten hassulta nyt tuntuu ettei lapsen taide täysin mahtunut siihen kotiin.
Miten vapauttavaa on nyt kun vuosia on vierinyt ja uskallus toteuttaa kaikin osin omaa on kasvanut.
Tuija Leinosen haltijaemo poikasineen keinuu häkin vierustalla.
















Tämän näköiskuvan sain lahjaksi viime äitienpäivänä nuorimmaiselta. Nyt se on seikkailtuaan ensin eri huoneissa löytänyt tiensä olohuoneen kokoelma nurkkaukseen.















Tässä näkymää muualle olohuoneeseen. Hieman rauhallisempaa olemusta. Ilman suurempia muutoksia.




Millaisia kokemuksia sinulla on kodin sisustamisen ja koko perheen sisustustarpeiden yhteensovittamisesta?
-Hanna-